”Se tanssi tuo sen kehollisuuden siihen tunnekasvatukseen”:luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä tanssikasvatuksen hyödyntämisestä osana alakoulujen tunnekasvatusta

Tiivistelmä. Tanssikasvatuksen asema osana suomalaisten alakoulujen arkea sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on kautta aikojen ollut heikko, vaikka tanssin hyödyt fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille sekä esimerkiksi aivojen toiminnalle ovat todistetusti positiivisia. Tanssin kommunikatiivinen potentiaali perustuu sanattomaan ilmaisuun ja etenkin taidetanssi onkin suurilta osin tunteiden ilmaisua kehotietoisuuden ja kehon liikkeiden avulla. Tanssikasvatus pohjautuu oppilaiden omaan liikkeeseen ja hyvin toteutettuna se voi kehollisen ilmaisun keinoin harjoittaa sekä vahvistaa oppilaiden kognitiivista ja tunteisiin liittyvää kapasiteettia. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on tanssikasvatuksen hyödyntämisestä osana alakoulujen tunnekasvatusta. Tutkimusongelmaa lähestytään tutkittavien omien tanssikokemusten kautta, selvittäen heidän käsityksiään tanssin ja tunteiden välisestä yhteydestä. Nämä käsitykset toimivat pohjana tutkittavien ajatuksille siitä, miten tanssikasvatus voisi tutkittavien mielessä olla apuna alakoulujen tunnekasvatuksessa. Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat pohjautuvat fenomenografiseen tutkimusotteeseen, jossa muun muassa ymmärtämisen tapojen ja käsitysten tutkiminen on keskiössä. Aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa haastateltavina toimineet ovat tanssitaustan omaavia Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajaopiskelijoita. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston perusteella on nähtävissä, että tanssikasvatus voisi tuoda tunnekasvatukseen tarpeellisen lisäosan. Etenkin tanssin mahdollistaman sanattoman ilmaisun nähdään tarjoavan oppilaille yhden keinon lisää käsitellä ja ilmaista tunteitaan ilman kyseenalaistamista tai sanallista tulkintaa. Toteutuksen haasteiksi nousevat aineiston perusteella etenkin oppilaiden kehitysvaiheiden mahdollisesti mukanaan tuomat vaikutukset. Tanssin ja tunteiden välillä nähdään yhteys, jota voidaan etenkin musiikin avulla täydentää, rohkaista ja tuoda esille. Musiikin rooli näyttäytyy suurena myös tanssi- ja tunnekasvatuksen yhdistävässä toiminnassa. Kaiken kaikkiaan tanssikasvatuksen nähdään tuovan tunnekasvatukseen kehollisuutta sekä luonnollista vuorovaikutuksellisuutta.“It is dance that brings that embodiment to social and emotional learning” : perceptions of class teacher students about utilizing dance education as a part of primary schools’ social and emotional learning. Abstract. The status of dance education as a part of everyday activities in Finnish primary schools and in the national core curriculum for basic education has always been weak, regardless of the proven benefits of dance to both physical and mental health, as well as the functionality of the brain. The communicative potential of dance is based on its nonverbal nature, and especially dance as art is seen mostly as expressing emotions with the help of embodied knowledge and movement. The foundation of dance education lies in the students’ own movement and can, when well executed, train and strengthen the cognitive and emotional capacity of the students by utilizing embodied communication. The purpose of this master’s thesis is to determine the perceptions of class teacher students about utilizing dance education as a part of social and emotional learning in primary schools. The research topic is approached through the subjective experiences that the examinees have gained from dancing. These experiences act as a foundation on how dance education could, in their minds, assist in social and emotional learning in primary schools. Methodological basis of the research is built upon phenomenography, where studying the ways of understanding and perceptions are central. The research material consists of six semi-structured thematic interviews conducted with class teacher students who all study in the Faculty of Education in the University of Oulu, Finland. Each of the interviewees has a background in dance. The research material has been analyzed by the means of content analysis. Based on the material it is evident that dance education could bring a necessary expansion to social and emotional learning. Especially the nonverbal way of communicating, that dance enables, is thought to offer the students an additional way to process and express their emotions, without the emotions being questioned or without having the need to verbalize them. Conceived potential challenges include particularly the impact that the students’ developmental phases can have on dance education. As seen by the interviewees, the connection between dance and emotions can be reinforced, encouraged and brought out especially by the means of music. Furthermore, the role of music appears to be important in activities that combine dance education and social and emotional learning. Overall, dance education is seen to bring embodiment and natural interaction to social and emotional learning